Merriam-Websterin mukaan pedagogiikka on ”taide, tiede tai opettajan ammatti; erityisesti: koulutus”. Tämä määritelmä kattaa monet opetuksen näkökohdat, mutta pedagogiikka taantuu opetusmenetelmien opiskeluun. Pedagogiikassa on monia liikkuvia osia, jotka sisältävät opetustyylit, palautteen ja arvioinnin. Vaikka jokaisella opettajalla on erilainen pedagoginen lähestymistapa oppimiseen luokkahuoneessaan, heillä on tulisi harkita tehokkaimpia opiskelijoiden tarpeisiin perustuvia sisällön jakamistapoja. Tarvitsevatko opiskelijat enemmän luentoja tai henkilökohtaista työaikaa? Kuinka oppilaat oppivat parhaiten? Nämä pedagogiset kysymykset ovat opiskelijoiden oppimisen lähestymistavan keskiössä.
Pedagogiikka opetuksessa
Koulutuspedagogiikka voi olla joko opettajakeskeistä tai oppijakeskeistä matalateknologian tai korkean teknologian lähestymistavalla. Opettajakeskeinen oppiminen keskittyy opettajan luentoihin ja jakamiseen sisältö suoralla opetuksella. Se kiinnittää opettajan tietoon ja välittää sen opiskelijoille. Opettajakeskeiset arvioinnit on leikattu ja kuiva, ja ne on tarkoitettu opiskelijoille osoittamaan tietävänsä w heidän kanssaan jaettu tieto yksikön lopussa.
Opiskelijakeskeinen oppiminen ohjaa opiskelijan olemaan aktiivinen osallistuja omassa oppimisprosessissaan. Vaikka opettaja toimittaa edelleen sisältöä, he ottavat enemmän valmentaja- tai mentorointiroolia auttaakseen opiskelijoita oppimaan. Opiskelijakeskeisiä arviointeja annetaan useammin tiedon arvioimiseksi ja ne ovat yleensä objektiivisempia.
Korkean ja matalan teknologian lähestymistavat tarkoittavat kuinka paljon tekniikkaa opettaja käyttää opettaakseen sisältöä. Huipputekniikka sisältää tekniikkaa, kuten Google-paketin, henkilökohtaiset laitteet, verkkokyselyt ja sovellukset. Low-tech on enemmän paperipohjaista, kuten laskentataulukoita ja käytännön projekteja.
Teach.com näyttää, kuinka näitä lähestymistapoja voidaan yhdistää opiskelijoiden oppimisen saavuttamiseksi. Huipputekninen, opettajakeskeinen lähestymistapa voi sisältää Prezi-esityksen sisällöstä tai videoiden jakamistiedot. Huipputekninen, opiskelijakeskeinen lähestymistapa voi olla verkkokysely tai jonkinlainen pelaaminen. Matala teknologia, opettajakeskeinen menetelmä sisältää suoran opetuksen, kun taas matalan teknologian, opiskelijakeskeinen yhdistää laskentataulukot ja käytännön toiminnot ja projektit.
Jokaisella näistä lähestymistavoista luokkahuoneessa olevaan pedagogiikkaan on etuja ja heikkouksia. Lopullinen tapa auttaa opiskelijoita oppimaan on käyttää näiden pedagogisten keinojen yhdistelmää päästäksesi erilaisiin opiskelijoihin luokassa.
Kasvatuspedagogiikka
Kasvatuspedagogiikka keskittyy erilaisiin opiskelijoiden oppimistyylit. Jokainen opettaja tietää, ettei kahta opiskelijaa ole täsmälleen samanlaisia, joten oppimisen oppiminen auttaa opettajaa luomaan oppitunteja, jotka auttavat jokaista opiskelijaa oppimaan parhaalla tavalla. Opiskelijoiden oppimisesta on useita eri teorioita. Ensimmäinen on Gardnerin Theory of Multiple Intelligences, jonka kehitti Howard Gardner vuonna 1983. Siinä todetaan, että on 8 tapaa, joilla ihmiset oppivat. Luettelo sisältää seuraavat oppimistyylit.
- Visuaalinen-spatiaalinen: Nämä ihmiset osaavat palapelejä, karttoja ja ohjeita.
- Kielellinen-verbaalinen: Heillä on hyvät sanat , sekä puhuttu että kirjoitettu.
- Ihmissuhde: Tämäntyyppinen oppija on hyvin intuitiivinen ja hyvä suhteissa.
- Sisäinen: Tämä oppija on hyvin reflektiivinen ja itsearvioiva.
- Looginen-matemaattinen: Tämän tyyppinen oppija on hyvä numeroiden ja ongelmanratkaisun kanssa.
- Musikaali: Tällä oppijalla on taito rytmiin ja musiikkiin
- Kehon-Kinestetiikka: Tämä oppija on hyvin käytännönläheinen ja hänellä on hyvä käden ja silmän koordinaatio
- Naturalistinen: Tämä oppija on sopusoinnussa luonnon ja ympäristön kanssa.
Garnerin tutkimuksessa tarkasteltiin kutakin oppimista tyyli ja auttoi määrittämään mahdolliset kutsumukset sekä vahvuudet ja heikkoudet jokaiselle oppijaryhmälle.
Gardner ei ollut ainoa henkilö, joka keksi teorian oppimistyyleistä. Vuonna 1987 Neil Fleming jakoi yksinkertaisemman VARK-teoriansa maailman kanssa. VARK tarkoittaa visuaalista, fonologista, luku- / kirjoitus- ja kinesteettistä oppimistyyliä. Visuaaliset oppijat oppivat parhaiten näkemällä jonkun muun suorittavan tehtävän ja yrittävän sen sitten itse. Ne toimivat paremmin kaavioiden ja kaavioiden kanssa. Fonologisen oppijan on kuultava tiedot voidakseen käsitellä niitä oikein. Nämä oppijat nauttivat luennoista ja lukemisesta ääneen itselleen. Lukeva ja kirjoittava oppija mieluummin lukee oppikirjan ja tekee muistiinpanoja. He haluavat myös kirjoittaa määritelmiä ja luoda muistikortteja. Lopuksi kinestetiikan oppijan on kokeiltava tehtävä itse. Näiden oppijoiden on yleensä tarpeen liikkua useammin ja hemmotella käsissään olevia esineitä.
Nämä ovat kaksi näkyvintä pedagogista lähestymistapaa oppimistyyliin. Huomaa, että useat oppimistyyliä koskevista ideoista ovat samanlaisia.Vaikka nämä ovat molemmat erinomaisia ideoita oppimistyyleistä, älä hukkua. Näiden teorioiden taustalla on, että kaksi opiskelijaa ei opi täsmälleen samalla tavalla. Opettajan tehtävänä on mukauttaa oppitunteja ja sisällyttää erilaisia tapoja oppia aineistoa luokkahuoneen oppimistyylien huomioon ottamiseksi. On Flemingin teoriaan perustuva kyselylomake, jonka avulla opiskelijat voivat selvittää oppimistyylinsä. Tämä on hyödyllistä sekä opiskelijoille että opettajille, jotta he voivat valmistautua oppitunneille ja arvioinneille.
Lähestymistavat opettamiseen pedagogiikan avulla
Opetuksessa on 5 erilaista pedagogista lähestymistapaa. Jokainen on hieman erilainen, ja jokaisen opettajan on päätettävä, mikä lähestymistapa toimii heille parhaiten. Joskus voidaan käyttää myös näiden lähestymistapojen yhdistelmiä.
- Konstruktivisti: Oppijat osallistuvat aktiivisesti oppimisprosessiin. Ne luovat merkitystä ja tietoa oppimateriaalista. Oppijat eivät vain niela passiivisesti materiaalia.
- Yhteistyössä: Useat oppijat työskentelevät yhdessä oppiakseen materiaalia. Pienryhmäopetus perustuu tähän käsitteeseen, jossa eri opiskelijat osallistuvat ja auttavat toisiaan oppimaan.
- Kyselyyn perustuva: Tämä pedagoginen lähestymistapa on ongelmapohjainen. Opiskelijoille esitellään todellisen maailman ongelmia ja heillä on mahdollisuus ratkaista ne. He esittävät kysymyksiä ja tutkivat edelleen oppimalla käsitteitä ja materiaaleja, joita he eivät edes tajua oppivansa. Projektipohjainen oppiminen sopii tähän luokkaan.
- Integroiva: integroiva lähestymistapa sisältää useita akateemisia aloja. Yhteistä kieltä käytetään opetussuunnitelmissa, jotta opiskelijat tietävät, mistä opettajat puhuvat, sekä odotukset. Tämä on erityisen tärkeää luku- ja kirjoitustaidolle. Yhteisen kielen perusteella opiskelijat voivat kirjoittaa muilla kuin englannin luokilla taitavasti. Se osoittaa myös opiskelijoille, että yhdessä luokassa opitusta materiaalista on hyötyä luokkahuoneen seinien ulkopuolella.
- Heijastava: Tämä lähestymistapa on enemmän opettajalle kuin opiskelijalle. Opettaja pohtii oppitunteja, projekteja ja arviointeja nähdäkseen, kuinka niitä voidaan parantaa tulevaisuudessa.
Näiden pedagogisten lähestymistapojen yhdistelmän toteuttaminen hyödyttää jälleen kerran sekä opettajia että opiskelijoita.
Esimerkkejä pedagogiikasta
Yksi tehokkaimmista pedagogisista esimerkeistä on se, että opiskelijat ja opettajat tuottavat työtä ja oppimista yhdessä. Opettajasta tulee enemmän mentori tai valmentaja, joka auttaa opiskelijoita saavuttamaan oppimistavoitteen. Opiskelijat työskentelevät myös yhdessä ja käyttävät toistensa taitoja ja asiantuntemusta oppimistehtävien suorittamiseen. Tämä voi olla projektia yksikön aikana tai jotain niin pientä kuin ajatella, pari, jakaa. Yhteistyö ja tiedon jakaminen on erittäin tehokas työkalu.
Toinen tehokas esimerkki pedagogiikasta on yhteistyö. Opettajan vetämän pienen oppitunnin jälkeen on hyvä antaa opiskelijoiden kokeilla uutta taitoa ystävänsä kanssa. He ovat hieman mukavampia tilanteessa, jossa he voivat esittää kysymyksen ystävilleen ja opettajalle kuin sukeltaa kokeilemaan uutta taitoa itse. Se on vähemmän pelottava ystävä heidän rinnallaan. Opiskelijat voivat harjoitella kumppanin kanssa ennen kuin he yrittävät suorittaa kotitehtävänsä itse.
Viimeinen esimerkki hyvästä pedagogiikasta on reaalimaailman esimerkkien käyttäminen luokassa. Niin monta kertaa opiskelijat kysyvät: ”Miksi opimme tätä?” tai ”Milloin aiomme käyttää tätä luokan ulkopuolella?”. Reaalimaailman skenaarioiden ja ongelmanratkaisun käyttäminen oppitunneilla sementoi taitoja enemmän opiskelijoille, kun he voivat nähdä, miten siitä on hyötyä heille luokkahuoneesta poistumisen jälkeen. Matematiikkaluokissa voidaan käyttää sanatehtäviä; luonnontieteiden luokat voivat luoda kokeita ja tutkimuksia uudelleen; Englannin luokkahuoneet voivat kirjoittaa sähköposteja ja jatkaa. Anna opiskelijoille syy oppia materiaalia.
Pedagogiikka vs. andragogiikka
Pedagogiikka liittyy lasten oppimiseen ja andragogiikka aikuisten oppimiseen. Vaikka osa oppimisesta voi olla sama riippumatta siitä, oppivatko aikuiset vai lapset, kouluttajien tekniikka antaa hyvän yleiskuvan kahden ikäryhmän välisistä eroista. Yksi suurimmista eroista on motivaatio. Varsinkin kun lapsista tulee aikuisia, heidän motivaationsa oppimiseen siirtyy ikäisensä painostuksesta itsemotivaatioon.
Pedagogiset strategiat
Vaikka jokaisen opettajan henkilökohtaiseen pedagogiikkaan on monia lähestymistapoja, Tässä on joitain strategioita, jotka voivat auttaa kaikkia opettajia.
- Keskustelu antaa opiskelijoille mahdollisuuden käsitellä paitsi omaa ajatusprosessiaan myös arvioida muiden mielipiteitä. Yhteistyö tai yhteistyöhön perustuva oppiminen hyödyttää opiskelijoita tässä suhteessa, jossa he voivat oppia kunnioittamaan muiden ideoita.
- Teknologia antaa opiskelijoille mahdollisuuden käyttää mitä tahansa määrää resursseja ympäri maailmaa. He voivat puhua ihmisten kanssa eri kulttuureista ja tutkia paikkoja, joissa he eivät voi käydä henkilökohtaisesti.
- Käytä eriyttämistä ja pienryhmäopetusta vastaamaan oppilaidesi yksilöllisempiä tarpeita. Asemat, keskukset ja kirjallisuuspiirit ovat erinomaisia työkaluja tämän idean toteuttamiseen.
Onko sinulla muita strategioita pedagogiseen menestykseensi luokassa? Jaa vihjeesi ”pedagogiikka koulutuksessa” Twitterissä @Schoology