Nat Turnerin kapinan jälkeisinä vuosina William Lloyd Garrison, The Liberator -lehden, joka poistettiin Bostonissa, julkaisi useita kirjoja ja artikkeleita kapinasta. Kirjoittajat väittivät usein, että Turner olisi muistettava poistavan sankarina, joka on verrattavissa George Washingtoniin ja muihin Yhdysvaltojen vallankumouksen sankareihin. Vuonna 1836 vain L-niminen kirjoittaja väitti, että Turneria ei pidä juhlistaa vain Washingtonin kaltaisena sotilasjohtajana, vaan että hänen syynsä oli vielä suurempi.
Washington, joka isiemme kanssa osti vapauden verellä ja väkivallalla, ylistetään isänmaallisuuden ja kristinuskon mallina. Nat Turner ja hänen kumppaninsa, jotka pyrkivät toteuttamaan oman pelastuksensa sorrosta, joka on vertaansa vailla surkeampi ja epäoikeudenmukaisempi kuin isämme kärsivät , kohdeltiin kapinallisena ja murhamurhaajana, ja heidät ripustettiin häikäilemättömästi tai ammuttiin kuin sudet, ja heidän muisti on turmeltunut. (13. helmikuuta 1836)
Mukaan ” L, ”näiden vapauden taistelijoiden epäinhimillistäminen vääristää heidän työstään, ja se on osa kuolemanrangaistuksen kumoamista uudelleen laatimalla sen ansaitsemassaan sankarivalossa.
Kaksi vuotta myöhemmin heinäkuussa 1838 Garrison aloitti tämän sama kohta. Painetussa puheessaan, jonka hän piti 4. heinäkuuta Massachusettsin orjuudenvastaisessa seurassa, hän esitti kysymyksen: ”Oliko hän patriootti vai hirviö?” Hän väittää, että jos Turner olisi ollut menestyksekäs, hänet muistettaisiin muistaaessamme Washingtonin, Lafayetten, Hancockin ja Warrenin. Amerikkalaisen vallankumouksen aikana ”vallankumouksellinen tyranneille on kuuliaisuus Jumalalle”, oli vallankumouksellinen mottomme. Toimimme tuon motton mukaan – mitä muuta Nat Turner teki? ” (Liberator, 13. heinäkuuta 1838).
Turner ansaitsee paikan maamme vapauden taistelijoiden pantheonissa, Garrison väittää, ja usein kirjoittaja H. C. Wright toistaa tämän muutama vuosi myöhemmin. Hän väittää, että ”Nat Turner ja hänen kilpailijansa vetoivat Washingtonia ja vallankumouksellisia sankareita jäljitteleviin aseisiin vapauttaakseen itsensä orjuudesta” (18. maaliskuuta 1842). Washingtonin tavoin Turnerin oli käytettävä väkivaltaa paeta sorrosta ja Sellaisena sitä tulisi juhlia poistavan sankarina ja johtajana.
Vapauttaja. American Antiquarian Society -kokoelmasta.