Työväen ritarit

Työväen ritarit alkoivat salainen räätäliyhdistys Philadelphiassa vuonna 1869. Organisaatio kasvoi hitaasti 1870-luvun vaikeina vuosina, mutta työntekijöiden militanttiisuus nousi loppuvuodesta. vuosikymmen, varsinkin vuoden 1877 suuren rautatielakon jälkeen, ja ritarien jäsenyys nousi sen mukana.

Terence Powderly

Suurmestari työmies Terence V. Powderly aloitti virkansa vuonna 1879, ja hänen johdollaan ritarit kukoistivat; vuoteen 1886 mennessä ryhmällä oli 700 000 jäsentä. Powderly luopui aikaisemmista salassapitoa koskevista säännöistä ja sitoutti organisaation etsimään kahdeksan tunnin päivää, poistamaan lapsityövoiman, maksamaan saman palkan samasta työstä ja toteuttamaan poliittisia uudistuksia, mukaan lukien asteittainen tulovero.

Toisin kuin useimmat kaupat päivän ritariliitot olivat vertikaalisesti järjestettyjä – kukin sisälsi kaikki tietyn teollisuuden työntekijät kaupasta riippumatta. Ritarit olivat myös epätavallisia hyväksyessään kaiken tasoisia työntekijöitä ja molempia sukupuolia; mustat otettiin mukaan vuoden 1883 jälkeen (tosin erillisissä paikallisissa).

Toisaalta ritarit tukivat voimakkaasti vuoden 1882 kiinalaista poissulkemislakia ja vuoden 1885 sopimussopimuslakia; kuten monet tuohon aikaan työvoiman johtajat, Powderly uskoi, että näitä lakeja tarvitaan suojelemaan amerikkalaista työvoimaa kilpailulta, joka kohdistuu häikäilemättömien työnantajien tuomiin alipalkkaisiin työntekijöihin.

Jay Gould, rautatieparoni

Powderly uskoi boikoteihin ja välimiesmenettelyyn, mutta vastusti lakkoja. Hänellä oli kuitenkin vain marginaali määräysvalta ammattiliiton jäsenyydessä, ja ritareiden onnistunut lakko Jay Gouldin lounaaseen rautatiejärjestelmää vastaan vuonna 1884 toi uusia jäseniä.

Vuoden 1886 alkuun mennessä työvoimaritaria oli 700 000. Mutta kun työntekijät löivät Gould-järjestelmän uudelleen keväällä 1886, heidät pahoinpideltiin. Samaan aikaan muut ritarien jäsenet osallistuivat – jälleen kerran Powderlyn vastaväitteisiin – yleislakoon, joka alkoi Chicagossa 1. toukokuuta 1886.

Haymarket Square Riot

Kun pommi räjähti Haymarket Square -aukiolla järjestetyssä työläisten kokouksessa 4. toukokuuta laukaistiin kansallinen pidätysten ja sortojen aalto, kaikenlainen työvoima-aktivismi kärsi takaiskusta, ja ritarit – vaikka epäoikeudenmukaisesti – erotettiin syyllisyydestä. Vuoteen 1890 mennessä jäsenyys oli pudonnut 100 000: een.

Vaikka Powderlyn jonkin verran epätasainen johtajuus ja unionissa jatkuva frakcionaalisuus vaikuttivat epäilemättä ritarien kuolemaan, myös ammattiliittojen laaja sorto 1880-luvun lopulla oli tärkeä tekijä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *