Mikä on tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT)?
Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT), jonka 23 maata allekirjoitti 30. lokakuuta 1947, oli oikeudellinen sopimus, jolla vähennettiin kansainvälisen kaupan esteitä poistamalla tai vähentämällä kiintiöitä, tariffeja ja tukia säilyttäen samalla merkittävät tullit ja kaupat. GATT: n tarkoituksena oli vauhdittaa talouden elpymistä toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentamalla ja vapauttamalla maailmankauppaa.
GATT tuli voimaan 1. tammikuuta 1948. Siitä lähtien sitä on puhdistettu, mikä johtaa lopulta Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamiseen 1. tammikuuta 1995, joka otti sen käyttöön ja laajensi sitä. Tähän mennessä 125 valtiota oli allekirjoittanut sen sopimukset, jotka kattoi noin 90% maailmankaupasta.
Tavarakauppaneuvosto (tavaraneuvosto) on vastuussa GATTista ja koostuu kaikkien WTO: n jäsenvaltioiden edustajista. Tavaraneuvoston puheenjohtaja on syyskuusta 2020 lähtien Ruotsin suurlähettiläs Mikael Anzén. Neuvostolla on 10 komiteaa, jotka käsittelevät aiheita, kuten markkinoille pääsy, maatalous, tuet ja polkumyynnin vastaiset toimenpiteet.
Tärkeimmät takaisut
- 23 maata allekirjoitti yleisen tullitariffeja ja kauppaa koskevan sopimuksen (GATT) lokakuussa 1947 maailman Toinen sota, ja siitä tuli laki 1. tammikuuta 1948.
- Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) tarkoituksena oli helpottaa kansainvälistä kauppaa.
- Yleissopimus (GATT) järjesti huhtikuusta 1947 joulukuuhun 1993 yhteensä kahdeksan kierrosta, joista jokaisella oli merkittäviä saavutuksia ja tuloksia.
- Vuonna 1995 yleinen tullitariffeja ja kauppaa koskeva sopimus (GATT) otettiin käyttöön Maailman kauppajärjestöön (WTO), joka laajensi sitä.
Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) ymmärtäminen
GATT luotiin sääntöjen muodostamiseksi lopettaa tai rajoittaa sodanjälkeisen protektionistisen ajanjakson kalleimmat ja ei-toivotut piirteet, nimittäin kvantitatiiviset kaupan esteet, kuten kaupan valvonta ja kiintiöt. Sopimus tarjosi myös järjestelmän kansalaisten välisten kaupallisten riitojen ratkaisemiseksi, ja kehys mahdollisti useita monenvälisiä neuvotteluja tulliesteiden vähentämiseksi. GATTia pidettiin merkittävänä menestyksenä sodanjälkeisinä vuosina.
Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT)
Yksi GATTin tärkeimmistä saavutuksista oli kauppa ilman syrjintää. Jokaista GATTin allekirjoittanutta jäsentä kohdeltiin tasavertaisena muiden kanssa. Tätä kutsutaan suosituimman maan periaatteeksi, ja se on viety WTO: hon. Tämän käytännön tulos oli, että kerran maa oli neuvotellut tullileikkauksen joidenkin muiden maiden (yleensä sen tärkeimpien kauppakumppaneiden) kanssa, samaa alennusta sovellettaisiin automaattisesti kaikkiin GATTin allekirjoittajiin. Pakolausekkeita, joiden mukaan maat voisivat neuvotella poikkeuksista, jos tullileikkaukset vahingoittaisivat erityisesti niiden kotimaisia tuottajia.
Useimmat kansakunnat omaksuivat suosituimman kansakunnan periaatteen asettamalla tariffit, mikä korvasi suurelta osin kiintiöt. Tariffeja (edullisempia kuin kiintiöitä, mutta silti kaupan este) puolestaan leikattiin tasaisesti peräkkäisissä neuvotteluissa.
GATT perusti eniten suosituimmuusperiaate jäsenten välisissä tariffisopimuksissa.
Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) historia
GATT piti kahdeksan kokouskierrosta huhtikuun 1947 ja joulukuun 1993 välisenä aikana. Jokaisella konferenssilla oli merkittäviä saavutuksia ja tuloksia.
- Ensimmäinen kokous pidettiin Genevessä, Sveitsissä, ja mukana 23 maata. Tämän avajaiskonferenssin painopiste oli tariffeissa. Jäsenet tekivät verohelpotuksia, jotka koskivat yli 10 miljardin dollarin kauppaa ympäri maailmaa.
- Toinen kokoussarja alkoi huhtikuussa 1949 ja pidettiin Annecyssä, Ranskassa. Jälleen tariffit olivat ensisijainen aihe. Kolmetoista maata oli toisessa kokouksessa, ja ne suorittivat lisäksi 5000 verohelpotusta, joilla alennettiin tariffeja.
- Syyskuusta 1950 alkaen kolmas GATT-kokousten sarja tapahtui Torquayssa, Englannissa. Tällä kertaa mukana oli 38 maata, ja lähes 9000 tariffimyönnytystä hyväksyttiin, mikä alensi verotasoa jopa 25%.
- Japani osallistui GATTiin ensimmäisen kerran vuonna 1956 neljännessä kokous 25 muun maan kanssa. Kokous oli Genevessä, Sveitsissä, ja komitea jälleen alensi maailmanlaajuisia tariffeja, tällä kertaa 2,5 miljardilla dollarilla.
Tätä kokousten sarjaa ja alennettuja tariffeja jatkettaisiin lisäämällä uusia GATT-määräyksiä prosessiin.Keskimääräinen tulli laski noin 22 prosentista, kun GATT allekirjoitettiin ensimmäisen kerran Genevessä vuonna 1947, noin 5 prosenttiin vuoden 1993 Uruguayn kierroksen loppuun mennessä, jossa neuvoteltiin myös WTO: n perustamisesta.
Vuonna 1964 GATT alkoi pyrkiä hillitsemään saalistushinnoittelua. Nämä käytännöt tunnetaan polkumyynninä. Vuosien mittaan maat ovat jatkaneet maailmanlaajuisten ongelmien hyökkäämistä, muun muassa maatalousriitojen ratkaisemisessa ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisessa. div>