O Kanada (Suomi)

”O Kanadan” ranskalaiset sanat kirjoitti Sir Adolphe-Basile Routhier Calixa Lavalléen säveltämään musiikkiin ranskalaisena kanadalaisena isänmaallisena lauluna Jean-Baptiste Society ja esiintyi ensimmäisen kerran 24. kesäkuuta 1880 Saint-Jean-Baptiste Day -tapahtumassa Quebec Cityssä. Tuolloin myös Routhierin esittämä ”Chant National” oli suosittu frankofonien keskuudessa hymninä, kun taas ”Jumala pelastakaa kuningatar” ja ”Maple Leaf Forever” olivat vuodesta 1867 lähtien kilpailleet epävirallisina kansallislauluina Englannin Kanadassa . ”O Canada” liittyi tuohon taisteluun, kun ryhmä koululaisia lauloi sen Cornwallin herttuan ja herttuatar (myöhemmin kuningas George V ja kuningatar Mary) vuoden 1901 kiertueelle Kanadaan. Tämä oli kappaleen ensimmäinen tunnettu esitys Quebecin ulkopuolella.

Viisi vuotta myöhemmin Toronton Whaley and Royce -yhtiö julkaisi musiikin ranskankielisen tekstin ja ensimmäisen käännöksen englanniksi Thomas Bedford Richardson ja vuonna 1908 Collier ”Weekly -lehti järjesti kilpailun uusien englanninkielisten sanojen kirjoittamiseksi” O Canada ”: lle. Kilpailun voitti Mercy E. Powell McCulloch, mutta hänen versionsa ei koskaan saanut laajaa hyväksyntää. Itse asiassa monet tekivät englanninkielisiä käännöksiä Routhierin sanoista; suosituimman version loi kuitenkin vuonna 1908 Robert Stanley Weir, asianajaja ja kirjaaja Montrealin kaupungista. Weirin sanoitukset vuodelta 1908 eivät sisältäneet uskonnollisia viittauksia, ja niissä käytettiin ilmausta ”sinä annat meille komennon”, ennen kuin Weir muutti ne vuonna 1913 lukemaan ”kaikessa poikiesi komennossa”. Vuonna 1926 neljäs luonteeltaan uskonnollinen jae Hieman muutettu versio julkaistiin virallisesti Konfederaation timanttipäivänä vuonna 1927, ja siitä tuli vähitellen tämän kappaleen yleisimmin hyväksytty ja esitelty versio.

Kappaleesta arveltiin tulleen tosiasiallisesti. kansallislaulu sen jälkeen, kun kuningas George VI pysyi huomionosassa kansallissodan muistomerkin vihkimisen yhteydessä Ottawassa, Ontariossa, 21. toukokuuta 1939; vaikka George seurasi ennakkotapausta, jonka veljensä Edward, Kanadan edellinen kuningas, asettanut , kun hän vihki Kanadan kansallisen Vimy-muistomerkin Ranskassa vuonna 1936. Laulujen käyttöä koskevat säännöt ja käytännöt vaihtelivat kuntien julkisten tapahtumien aikana; Torontossa työskenteli ”Jumala pelasta kuningatar”, kun taas Montrealissa se oli ”O Kanada”.

Adoptio

Pääministeri Lester B. Pearson sanoi vuonna 1964, että yksi kappale olisi valittava maan kansallislauluun, ja hallitus päätti perustaa sekakomitean tarkastelemaan kahden musiikkiteoksen asema. Seuraavana vuonna Pearson esitti alahuoneelle esityksen, jonka mukaan ”hallituksella on valtuudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että” O Kanada ”on Kanadan kansallislaulu, kun taas” Jumala pelastakaa kuningatar ”. Kanadan kuninkaallinen hymni ”, jonka parlamentti hyväksyi. Vuonna 1967 pääministeri neuvoi kenraalikuvernööri Georges Vanieria nimittämään senaatin ja alahuoneen sekakomitean kansallis- ja kuninkaallisten hymnien varalta; ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran helmikuussa ja kahden kuukauden kuluessa 12. huhtikuuta 1967 esitteli johtopäätöksensä, että ”O Kanada” olisi nimettävä kansallislauluksi ja ”Jumala pelasta kuningatar” Kanadan kuninkaalliseksi hymniksi, yksi jae kukin molemmilla virallisilla kielillä, jotka parlamentti hyväksyy. Ryhmää syytettiin sitten virallisten sanojen perustamisesta jokaiselle kappaleelle. ”O Canada”: lle suositeltiin vuonna 1908 Robert Stanley Weir -versiota englanninkielisille sanoille muutamalla pienellä muutoksella: kaksi ”stand on guard” -lausekkeista korvattiin sanoilla ”from far and wide” ja ”God keep our land” ”.

Vuonna 1970 kuningatar Kanadan oikealla puolella osti oikeuden O O: n sanoituksiin ja musiikkiin Gordon V. Thompson Musicilta 1 dollaria. Kappaleesta tuli lopulta virallinen kansallislaulu vuonna 1980 Kansallislaulu-lain myötä. Laki korvasi kaksi sanan ”We stand on guard” toistoa englanninkielisissä sanoituksissa, kuten senaatin erityiskomitea ehdotti. Tämä muutos oli kiistanalainen tradicionalistien keskuudessa, ja useita vuosia sen jälkeen ei ollut harvinaista kuulla ihmisten laulavan edelleen vanhoja sanoituksia julkisissa tapahtumissa. Sen sijaan ranskankieliset sanoitukset eivät ole muuttuneet alkuperäisestä versiosta.

Osallistavat kielikeskustelut

Kesäkuussa 1990 Toronton kaupunginvaltuusto äänesti 12–7 suositellakseen Kanadan hallitukselle, että lause ”kotimme ja kotimaamme” muutetaan sanaksi ”kotimme ja vaalia maamme” ja että ”käskyn kaikissa poikissasi” palautetaan osaksi ”käskyn meissä kaikissa”.Valtuutettu Howard Moscoe sanoi, että sanat ”kotimaa” eivät sovellu monille kanadalaisille, jotka eivät olleet syntyperäisiä, ja että sana ”pojat” merkitsi sitä, että naiset eivät voi ”tuntea todellista isänmaallisuutta tai rakkautta Kanadaan”. Senaattori Vivienne Poy Samoin kritisoi hymnin englanninkielisiä sanoituksia seksistisiksi ja esitti vuonna 2002 lakiesityksen, jossa ehdotettiin lauseen ”kaikissa poikissasi käskyssä” muuttamista ilmaisuksi ”meidän kaikkien käsky”. 2000-luvun lopulla hymnin uskonnolliset viitteet (Jumalalle englanniksi ja ranskalaiselle kristilliselle ristille) kritisoitiin sekularistien toimesta.

Kenraalikuvernööri Michaëlle Jeanin 3. maaliskuuta 2010 pitämässä puheessa valtaistuimelta suunnitelma parlamentin tarkistamiseksi ”kansallislaulun alkuperäinen sukupuolineutraali sanamuoto” ilmoitettiin. Kolme neljäsosaa kanadalaisista, jotka äänestivät puheen jälkeen, vastustivat ehdotusta, ja kaksi päivää myöhemmin pääministerin toimisto ilmoitti, että kabinetti oli päättänyt olla palauttamatta alkuperäisiä sanoituksia.

Toisessa yrityksessä Jotta hymni olisi sukupuolineutraali, liberaalien kansanedustaja Mauril Bélanger esitteli yksityisen jäsenen lakiesityksen syyskuussa 2014. Hänen lakiehdotuksensa C-624, Laki kansallishymnilain muuttamisesta (sukupuoli), kukistettiin toisessa käsittelyssä huhtikuussa 2015. Vuoden 2015 liittovaltion vaalien jälkeen Bélanger toi esityksen uudessa parlamentissa Bill C-210: nä tammikuussa 2016. Kesäkuussa 2016 lakiehdotus hyväksyttiin kolmannessa käsittelyssä alahuoneen äänellä 225-74. Laki hyväksyttiin kolmannessa käsittelyssä senaatissa äänestyksellä 31. tammikuuta 2018, ja se sai kuninkaallisen suostumuksen 7. helmikuuta 2018.

Toinen ja kolmas säke: historiallinen pidättäytyminen

Alla on joitain hiukan erilaisia versioita toisesta ja kolmannesta kuorosta ja kuorosta sekä neljännen lisäosan kanssa. Näitä lauletaan harvoin.

Alkuperäinen ranskankielinen versio

Ensimmäinen jae on sama. Muut jakeet seuraavat.