Kulttuurikontekstin kunkin tyypin välillä esiintyy väärää viestintää eleiden, sosiaalisten vihjeiden ja kulttuurienvälisten sopeutumisten erojen vuoksi; On kuitenkin tärkeää tunnistaa nämä erot ja oppia välttämään väärää viestintää tietyissä tilanteissa. Koska kaikki kulttuurisarjat eroavat toisistaan, etenkin globaalista näkökulmasta, jossa kieli muodostaa myös esteen viestinnälle, kulttuurille ominaiset sosiaaliset vuorovaikutukset vaativat yleensä joukon sopivia viestintäkykyjä, joita vastakkainen kulttuuri ei ehkä ymmärrä tai tiedä. Tämä merkitys ilmenee monissa tilanteissa, kuten työpaikalla, joka voi olla altis monipuoliselle kulttuurille sekä yhteistyö- ja yhteistyömahdollisuuksille. Tietoisuus korkean ja matalan kontekstin kulttuurien välisestä väärinkäytöstä työpaikalla tai kulttuurienväliset viestintätilanteet kannattavat ryhmien yhtenäistä yhdistymistä joustavuuden ja kyvyn ymmärtää toisiaan kautta.
Kuinka korkeampi konteksti liittyy muihin kulttuurimittareihin
DiversityEdit
Perheet, alakulttuurit ja ryhmät suosivat yleensä korkeamman kontekstin viestintää. Ryhmien, jotka voivat luottaa yhteiseen taustaan, ei ehkä tarvitse käyttää sanoja yhtä selkeästi ymmärtääkseen toisiaan. Asetukset ja kulttuurit, joissa ihmiset kohtaavat laajemmasta taustasta, kuten kansainväliset lentokentät, suuret kaupungit tai monikansalliset yritykset, käyttävät yleensä alemman kontekstin viestintämuotoja.
LanguageEdit
Hall yhdistää kielen kulttuuriin Sapir-Whorfin kielisuhteellisuustyön kautta. Ammattikielen on yleensä selitettävä nimenomaisesti enemmän kontekstia kuin murretta, joka voi olettaa korkean tason jaetun kontekstin. Koska matalan kontekstin asetus ei voi luottaa mahdollisten epäselvien viestien jakamiseen, matalan kontekstin kulttuurit antavat yleensä enemmän tietoa tai ovat tarkkoja heidän kielellään. Sen sijaan korkean kontekstin kieli, kuten japani tai kiina, voi käyttää suurta määrää homofoneja, mutta asiayhteys tunteva kuuntelija ymmärtää sen edelleen.
Laaditut ja rajoitetut kooditMuokkaa
Laadittujen ja rajoitettujen koodien käsitteen esittelee sosiologi Basil Bernstein kirjassa Class, Codes and Control. Laadittu koodi osoittaa, että puhuja ilmaisee ajatuksensa muotoilemalla runsaasti vaihtoehtoja, olettaen, että kuuntelijalla on huomattavan paljon yhteistä tietoa, mikä antaa puhujalle mahdollisuuden selittää ajatuksensa nimenomaisesti. Sitä vastoin rajoitetut koodit muotoillaan rajoitetuimmista vaihtoehdoista, yleensä romahdetuilla ja lyhennetyillä lauseilla. Siksi rajoitetut koodit edellyttävät, että kuuntelijat jakavat paljon yhteistä näkökulmaa ymmärtääkseen keskustelun implisiittiset merkitykset ja vivahteet.
Rajoitettuja koodeja käytetään yleisesti korkean kontekstin kulttuuriryhmissä, joissa ryhmän jäsenet jakavat saman kulttuuritausta ja voi helposti ymmärtää implisiittisiä merkityksiä ”rivien välillä” ilman tarkempia yksityiskohtia. Sitä vastoin kulttuuriryhmissä, joiden konteksti on alhainen ja joissa ihmisillä on vähemmän yhteistä tietoa tai ”arvo-yksilöllisyys ryhmätunnuksen yläpuolella”, yksityiskohtainen käsittely on välttämätöntä väärinkäsitysten välttämiseksi.
Kollektivismi ja individualismiMuokkaa
Hollantilainen psykologi Geert Hofstede on soveltanut kollektivismin ja individualismin käsitteitä korkean ja matalan kontekstin kulttuureihin teoksessa Cultural Dimensions Theory. Kollektivistiset yhteiskunnat asettavat ryhmän etusijalle yksilön sijasta ja päinvastoin individualistisille ryhmille. Korkean kontekstin kulttuureissa kieltä voidaan käyttää auttamaan ja ylläpitämään suhteiden luomista ja keskittymään prosessiin. Intia ja Japani ovat tyypillisesti korkean kontekstin, erittäin kollektivistisia kulttuureja, joissa liiketoimintaa tehdään rakentamalla suhteita ja ylläpitämällä kunnioittavaa viestintää.
Individualistiset kulttuurit edistävät yksilöllisten arvojen ja itsenäisten sosiaaliryhmien kehittymistä. Individualismi voi johtaa kommunikointiin kaikille ryhmän ihmisille samalla tavalla kuin tarjoamalla hierarkkista kunnioitusta tietyille jäsenille. Koska individualistiset kulttuurit voivat arvostaa kulttuurista monimuotoisuutta, väärinkäsitysten välttämiseksi tarvitaan usein selkeämpi tapa kommunikoida. Kieltä voidaan käyttää tavoitteiden saavuttamiseen tai tietojen vaihtamiseen. Yhdysvallat ja Australia ovat tyypillisesti matalan kontekstin, erittäin individualistisia kulttuureja, joissa liiketoiminnan avoimuus ja kilpailu ovat arvostettuja.
Tradition vakaus ja kestävyysMuokkaa
Korkean kontekstin kulttuurit ovat yleensä enemmän vakaa, koska heidän viestinnänsä on taloudellisempaa, nopeampaa, tehokkaampaa ja tyydyttävämpää; mutta nämä saavutetaan hinnalla, joka on omistettu aika kulttuuritaustan esiohjelmointiin, ja niiden korkeaan vakauteen saattaa liittyä korkean kehityksen esteen hinta.Sitä vastoin matalan kontekstin kulttuureilla on taipumus muuttua nopeammin ja voimakkaammin, jolloin laajentuminen tapahtuu nopeammin. Tämä tarkoittaa myös, että matalan kontekstin viestintä voi epäonnistua tiedon ylikuormituksen vuoksi, mikä saa kulttuurin menettämään seulontatoimintonsa.
Siksi korkeamman kontekstin kulttuurit pyrkivät korreloimaan kulttuurien kanssa, joilla on myös vahva tunne perinne ja historia, ja muuttuvat vähän ajan myötä. Esimerkiksi Yhdysvaltain alkuperäisamerikkalaisilla on korkeamman kontekstin kulttuureja, joilla on vahva perinne- ja historiatajuus verrattuna yleiseen amerikkalaiseen kulttuuriin. Perinteisiin keskittyminen luo mahdollisuuksia korkeammalle kontekstiviesteille jokaisen uuden sukupolven yksilöiden välillä, ja korkean kontekstin kulttuuri antaa palautetta vakauteen, mikä mahdollistaa perinteen ylläpitämisen. Tämä on toisin kuin alemman kontekstin kulttuureissa, joissa yhteiset kokemukset, joihin viestintä rakentuu, voivat muuttua voimakkaasti sukupolvelta toiselle ja luoda kommunikaatioaukkoja vanhempien ja lasten välille, kuten Yhdysvalloissa.
Kasvojen ilme ja eleMuokkaa
Kulttuuri vaikuttaa myös siihen, miten yksilöt tulkitsevat muiden ihmisten ilmeet. Glasgown yliopiston suorittama koe osoittaa, että eri kulttuureilla on erilainen ymmärrys kuuden perus tunteen, jotka ovat ns. ”universaalia tunteiden kieltä” – onnellisuus, yllätys, pelko, inho, viha ja suru, ilmeiden signaalit. Korkean kontekstin kulttuureissa ilmeet ja eleet saavat suuremman kuvan tärkeys viestin välittämisessä ja ymmärtämisessä, ja vastaanottaja saattaa tarvita enemmän kulttuurikontekstia tunteiden ”perus” esitysten ymmärtämiseksi.
Markkinoinnin ja mainonnan näkökulmaMuokkaa
Kulma mainonnan ja markkinoinnin eroja voidaan selittää myös korkean ja matalan kontekstin kulttuureilla. Eräässä McDonaldin verkkomainontaa koskevassa tutkimuksessa verrattiin Japania, Kiinaa, Koreaa, Hongkongia, Pakistania, Saksaa, Tanskaa, Ruotsia, Norjaa, Suomea ja Yhdysvaltoja ja todettiin, että korkean kontekstin maissa mainonnassa käytettiin enemmän värejä, liikkeet ja äänet kontekstin antamiseksi, kun taas matalan kontekstin kulttuureissa mainonta keskittyi enemmän sanalliseen informaatioon ja lineaarisiin prosesseihin.
Crest-hammastahnamainoksetMuokkaa
Kaksi erilaista mainosta, huomioiden erilaiset kontekstit He Bai analysoi Pekingin englannin opetuslaitoksen kanssa.
Ensimmäinen mainos
”Nyt hammaslääkärisi voi suositella jotain, joka on osoittautunut auttavan saamaan ne. terveellisempi. Crest Plus Gum on ainoa niin tehokas onteloita torjuva hammastahna, jonka on kliinisesti todistettu auttavan ikenitaudin ja ientulehduksen varaamisessa. Aivan mitä hammaslääkärit tilasivat. ”
Tämä mainos, joka on tarkoitettu pienikokoisissa kulttuureissa asuville ihmisille, on suora ja informatiivinen. Tiedot onteloiden suojaamisesta, kliinisistä tutkimuksista ja hammaslääkärien suosituksista ovat kaikki kolmessa lauseessa. Ihmiset matalan kontekstin kulttuureissa, koska heillä on tapana nauttia suorasta viestinnästä, tämä mainos on hyödyllinen.
Toinen mainos
”Tämän terveellisen hymyn takana on harjapoika.”
Toinen mainos, joka on tarkoitettu korkean kontekstin kulttuureille, on vähemmän suoraan informatiivinen. Koska tieto on epäsuoraa, se vetoaa korkean kontekstin kulttuureissa oleviin ihmisiin.
Verkkosivuston viestintäMuokkaa
Kulttuurien välisten esteiden joukossa verkkosivujen suunnittelu sisältää tekijöiden huomioon ottamisen kulttuuriherkkien värien merkityksistä, ulkoasuasetuksista, animaatioista ja äänistä. Kööpenhaminan IT-yliopiston tekemässä tapaustutkimuksessa todettiin, että verkkosivustot palvelevat korkean kontekstin tilanteita. kulttuureilla oli yleensä enemmän yksityiskohtaiset ja edistyneet mallit, mukaan lukien erilaiset kuvat ja animaatiot. Matalakontekstisilla verkkosivustoilla oli vähemmän animaatioita ja enemmän pysähtyneitä kuvia, joissa oli lisätietoja tiedoista. Tutkimuksessa käytettyjen verkkosivustojen kuvat edistivät individualistisia ja kollektivistisia ominaisuuksia matalan kontekstin ja korkean kontekstin verkkosivustoilla. Matalan kontekstin verkkosivustoilla oli useita kuvia henkilöistä, kun taas korkean kontekstin verkkosivustoissa oli kuvia ja animaatioita ryhmistä ja yhteisöistä.