6. helmikuuta on saamelaisten kansallispäivä. Päivämäärä valittiin ensimmäisen saamelaiskongressin muistoksi, joka pidettiin Trondheimissa (Norja) vuonna 1917.

Saamelaiset (toisinaan kirjoitettu saameksi tai saameksi) ovat suomalais-ugrilaista ryhmää, joka on alunperin pohjoisosista. Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja osissa Koillis-Venäjää. Nykyään suurin saamelaisryhmä (noin puolet heistä) asuu Norjassa.

Saamelaisten kokonaisväestön arvioidaan olevan yli 75 000, ja Suomessa on noin 10 000 saamea, yli 60 per henkilö prosentti heistä asuu saamelaisten kotimaan ulkopuolella.

Suomen kirjallisuusseuran julkaiseman kirjan ”Suomi, kulttuurinen tietosanakirja” mukaan saamelaiset ovat asuneet nykyisessä sijainnissaan vähintään 2000 vuotta saamelaisten rautakauden alku, luultavasti pidempi.

Saamelaisperhe 1900-luvun alussa Norjassa. Kuva:.

Nykyisellä asuinalueella ei ole todisteita merkittävästä väestönliikkeestä vanhemmalla metalli- tai kivikaudella, joten saamelaiset ovat veriperinnöllisesti ainakin osittain alueen vanhin kulttuuri, Komsa (noin 10000–4000 eKr.).

saamen kieli

Kielelliset muodot ovat kuitenkin peräisin samasta kannasta kuin itäiset baltialaiset kielet, suomalais-saamelainen äidinkieli tai varhainen suomenkieli. Tämän uskotaan jakautuneen myöhään proto-suomeksi ja proto-saameksi taistelukirves-kulttuurin ja varhaisen metallikauden (n. 2500-1500 eKr) tullessa.

Tuolloin Etelä- ja Lounais-Suomen väestö altistui voimakkaalle Baltian ja Saksan vaikutukselle, ja siitä tuli suomalaisia, jotka harjoittivat karjankasvatusta ja maataloutta. Sisäpuolella kauempana pohjoisessa asuvat ryhmät, jotka säilyttivät perinteisen metsästykseen perustuvan elämäntavansa ja kulttuurinsa sekä kielensä pienemmillä muutoksilla, olivat saamelaisten väestön alku.

Poronhoito on saamelaiset harjoittavat edelleen Lapissa. Kuva: Arto Liiti / Visit Finland

Poliittinen edustus

Ihmiset lasketaan saamelaisiksi omalla tunnustuksellaan, yleensä kielen tai syntymän perusteella. Nämä kriteerit ovat tärkeitä myös Suomen, Ruotsin ja Norjan hyväksymissä virallisissa määritelmissä, jotka ovat tulleet välttämättömiksi edustuselinten ja hallituksen kanssa.

Niiden joukossa on erityisesti Suomen saamelaiskäräjät (Sámediggi). merkitys saamelaisten kotiseuduilla, joiden joukossa ovat maan kolme pohjoisinta kuntaa: Enontekiö, Inari ja Utsjoki sekä Lappin porojen laiduntamisyhdistys Sodankylän kunnassa.

Talous

Saamelaiset ovat edelleen aktiivisesti alkutaloudessa melko suuressa määrin, erityisesti poronhoito, joka ilmeisesti kehittyi laajennetuksi, nomadiseksi muodoksi keskiajalla. vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla toimeentuloa on alettu hankkia laajemmin toissijaiselta ja korkea-asteen sektorilta, etenkin palvelualalta.

Tällä hetkellä enintään 10 prosenttia saamelaisista on harjoittanut poronhoitoa, mutta kulttuuriperinnössä tämä historiallisen ajan hallitseva elämäntapa on edelleen vahva.

Syrjintä ja hyväksikäyttö

”Saamelaisilla on ollut monin tavoin heikko asema Suomessa. Hallitus ei ole kunnioittanut saamelaisten maaoikeuksia, ja saamelaiset joutuivat integroitumaan suomalaiseen kulttuuriin aina 1970-luvulle saakka. Kansainväliset ryhmät ovat pilkanneet Suomea saamelaiskohtelussa jo viime vuosina ”. Tätä ei sanonut saamelaiset, mutta äskettäin sisäministeri Maria Ohisalo.

Suomi on saanut huomattavan määrän suosituksia Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusmekanismeilta ja alueellisilta ihmisoikeuslaitoksilta maanoikeusasioiden ratkaisemiseksi ja vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, mutta nämä kysymykset ovat edelleen ratkaisematta.

Vaikka Suomi on tunnustanut saamelaiset alkuperäiskansana, jolla on erityisiä oikeuksia, Suomen tilanne, etenkin maaoikeuksien osalta , on ongelmallinen ja maankäyttöä koskevat päätökset tehdään ilman ilmaista, ennakkoon ilmoitettua suostumusta.

Kirjan ”Arctic Triumph: pohjoinen innovaatio ja pysyvyys” mukaan julkaisija Springer (toimittajat: Sellheim, Nikolas, Zaika, Yuliya V., Kelman, Ilan), myös Metsähallituksesta vuonna 2016 annetussa laissa, joka on Suomen metsänhoitoyksikkö, on ongelma, joka ei vaadi saamelaisten kuulemista ennen maankäyttölupien myöntämistä. saamelaisia, saamelaisten maankäyttäjiä tai saamelaiskäräjiä ei kuulla.

Saamelaisnainen, joka tekee käsitöitä Lapissa. Kuva: Riku Pihlanto / Visit Finland.

Toinen suuri saamelaisista huolenaihe Suomessa vaikuttaa saamenkieliin.Koska saamen kieliä on rajoitetusti, saamen terveyspalveluiden saanti on rajoitettu myös saamelaisten kotimaassa. Vaikka kielen elvytysohjelmia on aloitettu, lasten kestävää opetusta alueellisella saamen kielellä ei voida taata.

Totuus- ja sovintotoimikunta

Vuosien neuvottelujen jälkeen saamelaiskäräjät (Sámediggi ) ja Suomen hallitus sopivat perustavansa komission, joka tutkii Suomen hallituksen vastuuta historiallisten rikosten tekemisessä ja löytää tapa sovittaa nämä dramaattiset virheet käsittelemällä menneisyyden tosiasioita.

saamelaiset Eduskunnan puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi: ”On vaikea tietää etukäteen, kuinka kauan oikeat kuulemiset ja haastattelut kestävät. Komission on kerättävä kaikki asiaankuuluvat tiedot ja kuunneltava saamelaisten kokemuksia. Meidän on myös tutkittava, mikä hallitus ja viranomaiset ovat olleet saamelaisten historiassa. Ainakin pari vuotta, kunnes meillä on loppuraportti. ”