Historiarakenne ja laajuus
Herodotoksen aihe historiassaan on Kreikan ja Persian (499–479 eaa) väliset sodat. alkukilpailut. Historia on säilynyt jaettuna yhdeksään kirjaan (jako ei ole kirjoittajan): Kirjoissa I – V kuvataan Kreikan ja Persian sodan taustaa; Kirjat VI – IX sisältävät sodien historian, joka huipentuu kertomukseen Persian kuninkaan Xerxesin hyökkäyksestä Kreikkaan (VII kirja) ja Kreikan suurista voitoista Salamisissa, Plataeassa ja Mycalessa vuosina 480–479 eaa. Historiaan kuuluu kaksi osaa, joista toinen on systemaattinen kertomus sodasta 480–479 sen alkuvaiheista vuodesta 499 eteenpäin (mukaan lukien Joonian kapina ja Maratonin taistelu VI kirjassa), toinen on tarina kasvusta ja Persian valtakunnan organisaatio ja kuvaus sen maantieteestä, sosiaalisesta rakenteesta ja historiasta.
Nykyaikaiset tutkijat ovat eri mieltä siitä, onko Herodotoksella alusta asti ollut mielessä tämä järjestely vai onko hän aloittanut suunnitelman vain yhdestä osasta, joko Persian kuvauksesta tai sodan historiasta, ja jos on, minkä kanssa. Yksi todennäköinen mielipide on, että Herodotus aloitti sodan historian suunnitelmalla ja että myöhemmin hän päätti itse Persian valtakunnan kuvauksesta. Sillä Herodotoksen kaltaisen miehen oli pakko kysyä itseltään, mitä Persian johtama hyökkäysvoima tarkoitti. Persian valtakunnan suuri koko, mutta myös sen armeijan monipuolinen ja monikokoinen luonne, joka oli silti yhdistetty yhdeksi komennoksi, vaikutti Herodotukseen syvästi, toisin kuin Kreikan voimat niiden poliittisen jakautumisen ja kiistanalaisten komentajien kanssa, vaikka kreikkalaisilla oli yhteinen kieli, uskonto, ajattelutapa ja sama tunne siitä, mitä he taistelivat. Tämä ero oli selitettävä lukijoilleen, ja tätä tarkoitusta varten hän kuvaa imperiumia.
Looginen yhteys kahden pääosan välillä löytyy kirjan Xerxesin länteen marssin kirjan VII kirjasta. valtava armeija Sardisista Hellespontiin matkalla kohti ylitystä veneiden sillan varrella Kreikkaan. Ensin tulee tarina Xerxesin ylimielisyydestä ja petollisuudesta, jota seuraa toinen hänen villi ja autokraattinen julmuus, ja sitten tulee pitkä yksityiskohtainen kuvaus erillisistä armeijan marssimisesta ikään kuin paraateissa, jota seuraa yksityiskohtainen luettelo kaikista kansalliset ja rodulliset elementit valtavassa hyökkäysjoukossa.
Herodotus kuvailee Persian valtakunnan historiaa ja osia kirjoissa I – IV. Hänen menetelmänsä imperiumin kertomuksessa on kuvata sen jokainen jako ei maantieteellisessä järjestyksessä, vaan pikemminkin kuin Persia valloitti jokaisen – peräkkäiset persialaiset kuninkaat Cyrus, Cambyses ja Darius. (Ainoa poikkeus tästä järjestelystä on Lydia, jota ei käsitellä historian alussa sen takia, että se ensin valloitettiin, vaan siksi, että se oli ensimmäinen ulkomainen maa, joka hyökkäsi ja voitti Kreikan Vähä-Aasian kaupungit.)
Ensimmäisen kirjan ensimmäistä osaa, Lydian historiaa ja kuvausta sekä sen persialaisten valloittamista, seuraa tarina itse Kyyroksesta, hänen tappionsa meedialaisista ja kuvaus varsinaisesta Persiasta, hänen hyökkäyksestään Massagetaeen ( Koillis-Kaspianmerelle) ja hänen kuolemansa. Toinen kirja sisältää Cyrusin, Kyroksen pojan, peräkkäin, hänen suunnitelmansa hyökätä Egyptiin ja valtavan pitkän kertomuksen tuosta ainutlaatuisesta maasta ja sen historiasta. III kirjassa kuvataan persialaisten Egyptin valloitusta, heidän eteensä (Etiopia) ja länteen kohdistuneiden hyökkäyksiensä epäonnistumista; Cambysesin hulluus ja kuolema; kamppailut peräkkäin Persiassa, päättyen Dariusin valintaan uudeksi kuninkaaksi; hänen järjestämänsä suuren uuden imperiumin, jossain määrin kaikkein kaukaisimmista maakunnista itään kuin Bactria ja Luoteis-Intia; ja Darius tukahdutti sisäiset kapinat. IV kirja alkaa kuvaamalla ja käsittelemällä skyttien kansoja Tonavasta Doniin, joita Darius ehdotti hyökkäämään ylittämällä Bosporin, heidän maansa ja Mustanmeren.
Sitten seuraa tarina Persian hyökkäyksestä Skytiaan, joka toi mukanaan lisää kreikkalaisia kaupunkeja, kuten Bysantin; persialaisten samanaikaisesta hyökkäyksestä Egyptistä Libyaan, jonka kreikkalaiset olivat asuttaneet; ja kuvaus maasta ja sen asuttamisesta. V-kirjassa kuvataan Persian etenemistä Kreikkaan varsinkin Hellespontista sekä Traakian ja Makedonian sekä monien muiden Kreikan kaupunkien alistamista persialaiseen voimaan, sitten Kreikan Joonianmeren kaupunkien kapinan alkua Persiaa vastaan 499, ja siten koko teoksen aihe.