MechanismEdit
Metabolia tuottaa nopeasti suuren määrän haihtuvia happoja (H2CO3) ja haihtumattomia happoja. Rasvojen ja hiilihydraattien metabolia johtaa suuren määrän hiilidioksidia. CO2 yhdistyy H2O: n kanssa muodostaen hiilihapon (H2CO3). Keuhkot erittävät normaalisti haihtuvan osan ilmanvaihdon kautta, eikä happoa keräänny. Merkittävä muutos ilmanvaihdossa, joka vaikuttaa CO2: n eliminaatioon, voi aiheuttaa hengitysteiden happo-emäksisen häiriön. PaCO2: ta pidetään normaalitiloissa alueella 35–45 mm Hg.
Alveolaarinen ilmanvaihto on hengityskeskuksen valvonnassa, joka sijaitsee sydämissä ja medulla. Ilmanvaihtoon vaikuttavat ja sitä säätelevät aivorungossa, aortan ja kaulavaltimon rungoissa sijaitsevat PaCO2: n, PaO2: n ja pH: n kemoreseptorit sekä keuhkojen venytysreseptorien hermoimpulssit ja aivokuoren impulssit. Ilmanvaihdon epäonnistuminen lisää nopeasti PaCO2-arvoa.
Akuutissa hengitystiesidoosissa kompensointi tapahtuu kahdessa vaiheessa.
- Alkuperäinen vaste on solupuskurointi (plasman proteiinipuskurit), joka tapahtuu minuuttien tai tuntien kuluessa. Solupuskurointi nostaa plasman bikarbonaattia (HCO3−) vain vähän, noin 1 mEq / l kutakin Pa-C02: n 10 mm Hg: n lisäystä kohti.
- Toinen vaihe on munuaisten kompensointi, joka tapahtuu 3-5 päivän aikana. Munuaisten kompensoinnin myötä hiilihapon erittyminen munuaisten kautta lisääntyy ja bikarbonaatin reabsorptio lisääntyy. Esimerkiksi PEPCK säätyy uudelleen munuaisten proksimaalisten tubulusharjojen rajasoluissa erittääkseen enemmän NH3: ta ja siten tuottaa enemmän HCO3−.
Arvioidut muutoksetMuokkaa
Munuaiskompensoinnissa plasman bikarbonaatti nousee 3,5 mEq / l jokaista 10 mm Hg: n lisäystä kohti PaCO2: ssa. Odotettu muutos seerumin bikarbonaattikonsentraatiossa hengityselinten asidoosissa voidaan arvioida seuraavasti:
- Akuutti hengitysteiden asidoosi: HCO3− nousee 1 mEq / l kutakin 10 mm Hg: n PaCO2-nousua kohti.
- Krooninen hengitysteiden asidoosi: HCO3− nousee 3,5 mEq / l jokaista 10 mm Hg: n PaCO2-nousua kohti.
Odotettavissa oleva pH-muutos hengitystiehappoasidoosilla voidaan arvioida seuraavilla yhtälöillä:
- Akuutti hengitysteiden asidoosi: pH: n muutos = 0,08 X ((40 – PaCO2) / 10)
- Krooninen hengitysteiden asidoosi: pH: n muutos = 0,03 X ((40 – PaCO2) / 10)
Hengitysteiden asidoosilla ei ole suurta vaikutusta elektrolyyttitasoihin. Joitakin pieniä vaikutuksia esiintyy kalsium- ja kaliumpitoisuuksissa. Acidoosi vähentää kalsiumin sitoutumista albumiiniin ja pyrkii nostamaan seerumin ionisoituja kalsiumpitoisuuksia. Lisäksi acidemia aiheuttaa solunulkoisen kaliumsiirtymän, mutta hengitystiehappoasidoosi aiheuttaa harvoin kliinisesti merkittävää hyperkalemiaa.