Hades, kreikkalaiset aidit (”näkymättömät”), joita kutsutaan myös Plutoksi tai Plutoniksi (”varakas” tai ”rikkauden antaja”), muinaisina aikoina Kreikan uskonto, alamaailman jumala. Hades oli Titans Cronuksen ja Rhea poika ja Zeuksen, Poseidonin, Demeterin, Heran ja Hestian jumalien veli.
Muinainen taide & Architecture Collection Ltd./Alamy
Kun poikansa kaatoivat Cronuksen, hänen valtakuntansa jaettiin heidät, ja alamaailma putosi arvalla Hadesille. Siellä hän hallitsi kuningattarensa Persephonen kanssa helvettien voimien ja kuolleiden suhteen ns. ”Hadesin taloksi” tai yksinkertaisesti Hadesiksi. Häntä auttoi Cerberus-koira. Vaikka Hades valvoi koiran oikeudenkäyntiä ja rangaistusta. jumalaton kuoleman jälkeen, hän ei yleensä ollut alamaailman tuomareita, eikä hän kiduttanut henkilökohtaisesti syyllisiä, Furieille (Erinyesille) annettu tehtävä. Hades kuvattiin ankarana ja säälimättömänä, rukouksen tai uhrauksen liikuttamana (kuten kuolema) Kielletty ja syrjäytynyt, hän ei koskaan tule täysin esiin erillisenä persoonallisuutena valtakuntansa hämärässä, edes myytissä Persephonen sieppaamisesta.
© Photos.com/Thinkstock
Ne pimeät ja tuntemattomat näkökohtia täydennettiin päinvastaisella ja hyödyllisellä näkökohdalla. Alamaailman jumalaa palvottiin yleensä eufemistisen epiteetin alla, kuten Clymenus (”Tunnettu”) tai Eubouleus (”Hyvä neuvonantaja”). Häntä kutsuttiin usein Zeukseksi lisäämällä erityinen otsikko (esim. Chthonios, ”chthonian Zeus”). Hänen nimensä Pluto tai Pluton (”Varallisuus”) saattoi olla peräisin Hadesin osittaisesta yhdistymisestä maan hedelmällisyyden jumalaan tai koska hän keräsi kaikki elävät olot kassaansa kuollessaan.
© PHOTOS.com/Getty Images Plus
hepreankielisen Raamatun kreikankielisessä käännöksessä sana Hadesia käytetään Sheolille, mikä merkitsee kuolleiden pimeää aluetta. Tartarus, joka merkitsi alun perin kuilua kaukana Hadesin alapuolella ja rangaistuksen paikkaa alemmassa maailmassa, menetti myöhemmin erottuvuutensa ja siitä tuli melkein synonyymi Hadesille.