Analogian vahvuusMuokkaa
Useat tekijät vaikuttavat analogian argumentin vahvuuteen:
- Merkitys (positiivinen tai positiivinen) negatiivinen) tiedossa olevista samankaltaisuuksista johtopäätöksessä.
- Kahden kohteen välisen merkityksellisen samankaltaisuuden (tai erilaisuuden) aste.
- Analogian perustan muodostavien tapausten määrä ja moninaisuus.
CounterargumentsEdit
Analogian argumentteihin voidaan hyökätä käyttämällä disanalogiaa, kontranalogiaa ja osoittamalla analogian tahattomat seuraukset. Harkitse teleologinen argumentti ja kritiikki, jonka filosofi David Hume on esittänyt tämän argumentin ymmärtämiseksi, jotta analyysin perusteella voitaisiin analysoida argumenttia.
Teleologisen argumentin analogisen päättelyn mukaan olisi naurettavaa olettaa, että monimutkainen esine, kuten kello, syntyi jonkin satunnaisen prosessin kautta. Koska meillä ei ole mitään ongelmaa päätellä, että tällaisilla esineillä on oltava älykäs suunnittelija, joka on luonut sen johonkin tarkoitukseen, meidän pitäisi tehdä sama johtopäätös toiselle monimutkaiselle ja ilmeisesti suunnitellulle esineelle: maailmankaikkeudelle.
Hume väitti, että maailmankaikkeudella ja kellolla on monia asiaankuuluvia eroja; esimerkiksi maailmankaikkeus on usein hyvin epäjärjestyksellinen ja satunnainen. Tämä on ”disanalogian” strategia: aivan kuten kahden objektin välisten asiaankuuluvien samankaltaisuuksien määrä ja moninaisuus vahvistaa analogista johtopäätöstä, samoin asiaankuuluvien eroavuuksien määrä ja moninaisuus heikentävät sitä. Luomalla ”kontranalogian” Hume väitti, että joillakin luonnon esineillä näyttää olevan järjestys ja monimutkaisuus – esimerkiksi lumihiutaleet – mutta ne eivät ole seurausta älykkäästä ohjauksesta. Mutta samalla tavalla kuin lumihiutaleen järjestyksellä ja monimutkaisuudella itsessään ei ehkä ole suuntaa, järjestyksen ja monimutkaisuuden syillä voi olla. Joten tämä olisi esimerkki epävarmuudesta esittämällä kysymys. Lopuksi Hume tarjoaa monia mahdollisia ”tahattomia seurauksia” väite; esimerkiksi kun otetaan huomioon, että esineet, kuten kellot, ovat usein seurausta yksilöryhmien työstä, teleologisen argumentin perustelut näyttävät tukevan polyteismiä.