Potilaan tulee olla makuuasennossa testattavaksi, lukuun ottamatta peräsuolen tutkimusta, joka voidaan suorittaa sivusuunnassa. Tämä varmistaa yhdenmukaisuuden testien välillä, jotta voidaan tehdä pätevä vertailu akuutista vaiheesta kuntoutukseen. Kutakin avaimen lihasten toimintaa tulisi tutkia kefalo-kaudaalisekvenssissä. Varmista, että vakaa sekä nivelten ylä- että alapuolella, jotta vältetään lihasten korvaaminen testauksen aikana. Siirrä nivelet läpi koko liikealueen ennen manuaalisen lihastestauksen (MMT) suorittamista, kuten edellä, jotta vältetään kipu, spastisuus tai supistuminen, joka voi vaikuttaa pisteisiin. Lonkan ei pidä antaa aktiivisesti tai passiivisesti taipua yli 90 °: n lannerangaan kohdistuvan lisääntyneen kyphotisen stressin vuoksi kenellekään henkilölle, jonka epäillään olevan akuutti traumaattinen vamma T8-tason alapuolella. Sen sijaan yksipuolinen, isometrinen tutkimus on suoritettava sen varmistamiseksi, että kontralateraalinen lonkka pysyy pidennettynä lantion vakauttamiseksi.
Taso | Avaimen lihasten toiminto & Lihakset | Lihasten toiminnan testaus Luokan 4 tai 5 sijainti |
---|---|---|
C5 | kyynärpään taipuminen
|
Kyynärpää taipui 90-vuotiaana, kyynärvarren päällinen |
C6 | Rannepidennys
|
Täysi ranteen jatke |
C7 | Kyynärpään jatke
|
Olkapään neutraali kierto, lisätty 90 taipumalla, kyynärpää 45 taipumalla |
C8 | keskisormen taipuminen
|
Täysin taipunut distaalinen phalanx, jossa proksimaalinen sormenivel on vakautettu jatkeessa |
T1 | Pikkuisen sormen sieppaaminen
|
Täydelliset sieppaussormet |
L2 | Lonkan taipuminen
|
Lonkan taipuminen 90 °: ssa |
L3 | Polven pidennys
|
Polvi taipui 15: ssä |
L4 | nilkka Dorsiflexion
|
Full Dorsiflexion |
L5 | Pitkät varpaat extensors
|
Täysi laajennus 1. varvas |
S1 | Nilkka-istutus
|
Lonkkaneutraali, polvipitkällä ja nilkka-istuttavalla |
ulkoinen peräaukon sulkijalihakset, Pudendal Nerve S2-4: n somaattisten moottorikomponenttien innervoimat) tulisi testata tutkittavan käsineellisen ja voidelun etusormen ympärillä olevien toistettavien vapaaehtoisten supistusten perusteella, potilasta ohjeistamalla ”puristamaan sormea kuin pidättääkseen suolen toiminta”. Supistuminen luokitellaan poissa tai läsnä. Vapaaehtoinen peräaukon supistuminen tämän kokeen osan aikana tarkoittaa, että potilaalla on motorinen epätäydellinen vamma. Tutkijoiden tulisi olla varovaisia erottaakseen vapaaehtoisen peräaukon supistumisen peräaukon heijastumisesta, joka yleensä syntyy vain Valsalva-manööverillä.
Moottoritaso
Moottoritaso määritetään pienimmällä avainlihastoiminnolla, jonka arvosana on vähintään 3 (selkäpuolella testattaessa), tarjoten keskeiset lihasten toiminnot tämän tason yläpuolella olevien segmenttien perusteella arvioidaan olevan ehjät (luokiteltu arvoksi 5). Moottoritaso määritetään, kuten edellä, tutkimalla avaimen lihasten toimintaa jokaisessa kehon kummallakin puolella olevasta 10 myotomista, ja se voi olla erilainen oikealla ja vasemmalla puolella. Alueilla, joissa ei ole kliinisesti testattavia myotomeja, eli C1 – C4, T2 – L1 ja S2 – S5, moottorin tason oletetaan olevan sama kuin aistitaso, jos testattava moottorin toiminta tämän tason yläpuolella on myös normaalia .
Esimerkki 1:
Jos aistien taso on C4 eikä moottorin C5 voimakkuutta ole (tai voimakkuusluokiteltu < 3 ), moottorin taso on C4.
Esimerkki 2:
Jos aistitaso on C4, kun C5-avaimen lihasten toiminnan vahvuus luokitellaan 4: ksi, moottoritaso olisi C5, koska voimakkuus C5: ssä on vähintään 3 yllä oleva ”lihastoiminto”, jota pidetään normaalina: oletettavasti jos C4-avain lihastoiminto olisi olemassa, se luokitellaan normaaliksi, koska tunne C4: ssä on ehjä.
Moottoripisteet
Moottoripisteet jokaiselle myotomille voidaan laskea yhteen myotomien ja kehon sivujen välillä, oikealla ja vasemmalla, jolloin saadaan yksi moottoripiste kullekin ylä- ja alarajalle. Normaalille voimalle annetaan luokka 5 jokaiselle lihastoiminnolle.Pisteet 5 kullekin viidestä yläraajan lihastoiminnosta antaisivat maksimipistemäärän 25 kullekin raajalle, yhteensä 50 yläraajoille. Pisteet 5 kullekin alaraajan viidelle keskeiselle lihastoiminnolle antaisivat maksimipistemäärän 25 kullekin raajalle, yhteensä 50 alaraajoille. Aikaisemmissa versioissa kaikkien raajojen moottoreiden kokonaispistemäärä 100 oli laskettu, mutta moottoripisteen pätevyys selkäydinvamman jälkeisen toipumisen mittana ja kliinisten tutkimusten tulosmittauksena on suurempi, kun ylemmän äärimmäisyyden ja alemman äärimmäisyyden motoriset pisteet ovat pisteytetään itsenäisesti eikä lasketa yhteen, joten nyt on suositeltavaa ottaa huomioon ylemmän ääri- ja alemman ääripään pisteet. Moottoripisteet tarjoavat välineen motorisen toiminnan muutosten numeeriseen dokumentointiin, mutta sitä ei voida laskea, jos vaadittavaa lihasten toimintaa ei voida testata.
Vahingon neurologisen tason määrittäminen
Vahingon neurologinen taso määritetään tunnistamalla johdon kaudaalinen segmentti, jolla on koskematon tunne ja antigravitaatio lihasten toiminnassa (luokka 3 tai enemmän ) kehon molemmin puolin, edellyttäen, että aistien ja moottorin toiminta on normaalia, ehjää rostralisesti (aste 5).
Aistitaso viittaa kaudaalimpaan, ehjimpään dermatomiin sekä kevyelle kosketukselle että pistokkeelle. tunne (Pisteet = 2).
Moottoritaso viittaa kaudaalisimpaan myotomiin, jonka lihasten avainfunktio on vähintään asteen 3 motorisessa tutkimuksessa.
Jos moottorin välillä on ristiriitaa kaudaalinen ehjä osa neljän mahdollisen tason välillä Oikean aistin tason, vasemman aistin tason, oikean moottorin tason tai vasemman moottorin tason neurologista vahinkotasoa pidetään näiden neljän tason eniten kefaladisegmenttinä.
ASIA-arvon heikentyminen (AIS) )
Selkäydinvammat luokitellaan yleisesti neurologisesti ”täydelliseksi” tai ”epätäydelliseksi” sakraalisen säästämisen perusteella, mikä viittaa aistien tai moottorin toimintojen esiintymiseen kaudaalisimmissa sakraalisissa segmenteissä, ts. kevyt kosketus tai pistotuntuma S4-5-dermatomissa, syvässä anaalipaineessa tai vapaaehtoisessa peräaukon sulkijalihaksen supistuksessa.
Täydellinen vamma: Sakraalisen harhautumisen puuttuminen eli ei aistinvaraisia ja moottoritoimintoja kohdassa S4-5
Puutteellinen vamma: Sakraalisen säästämisen esiintyminen eli aistien ja / tai moottorin toiminnan osittainen säilyttäminen kohdassa S4-5
Sensorinen epätäydellinen: aistitoiminnon sakraalinen säästäminen
Moottori on epätäydellinen: moottorin toiminnan sakraalinen säästäminen tai aistien ja moottorin toiminnan sakraalinen säästäminen yli 3 tasoa alle vamman
Arvonalentumisasteen luokittelussa käytetään seuraavaa ASIA-arvonalennuksen asteikon (AIS) arvoa:
Luokka | Vahingon tyyppi | Vahingon kuvaus |
---|---|---|
A | Valmis | Sakraalisegmenteissä S4-S5 ei säilytetä aistinvaraa tai moottoritoimintoa |
B | aistinvarainen puute | Aistinvarainen mutta ei moottoritoiminto säilyy neurologisen tason alapuolella ja sisältää sakraaliset segmentit S4-S5,
JA Mikään moottoritoiminto ei ole säilynyt yli kolmella tasolla moottorin tason alapuolella kehon kummallakin puolella |
C | Moottori on keskeneräinen | Moottoritoiminto säilyy neurologisen tason alapuolella
JA Yli puolet keskeisistä lihasten toiminnoista, jotka ovat alle neurologisen vamman tason, lihasaste on alle 3 (asteet 0–2) |
D | moottori Epätäydellinen | Motorinen toiminta säilyy neurologisen tason alapuolella
JA Ainakin puolella (puolet tai enemmän) NLI: n alapuolella olevista keskeisistä lihasten toiminnoista lihasaste on ≥ 3 |
E | Normaali | Jos ISNCSCI: llä testattu tunne ja motorinen toiminta luokitellaan normaaliksi kaikissa segmenteissä
JA potilaalla oli aiemmin puutteita Silloin AIS-aste on E. |
* Joku ilman selkärangaa Johdon vammat eivät saa AIS-luokkaa. |
Keskeneräiset vammat luokitellaan edelleen 5 tyyppiin kliinisen esityksen mukaan. Ne ovat:
- Brown-Sequard-oireyhtymä
- Anteriorisen johdon oireyhtymä
- Posteriorisen johto-oireyhtymä
- Conus Medullaris -syndrooma
- Cauda Equina -oireyhtymä
Osittaisen säilyttämisen alue
Aikaisemmin osittaisen säilyttämisen vyöhykettä (ZPP) käytettiin vain täydellisten vammojen kanssa ASIA-arvonalentumisasteikko – luokka A (AIS A).Vuoden 2019 tarkistuksen myötä ZPP: tä sovelletaan nyt kaikkiin tapauksiin AIS-luokista riippumatta. ZPP viittaa dermatomeihin ja myotomeihin, jotka ovat aistien tai moottorin tasolle kaudaalisia ja jotka pysyvät osittain innervoituneina. Sensorisen tai moottorisen ZPP: n laajuus määräytyy kaudaalisimmasta segmentistä, jolla on jonkin verran aistinvaraisia tai moottoritoimintoja, ja se tulisi tallentaa sekä oikealle että vasemmalle puolelle sekä aistien ja moottorin toiminnalle.
Esimerkki: Jos vasen aistitaso on C6, ja jotkut aistit ulottuvat C7: stä T1: een, sitten ”T1” tallennetaan laskentataulukon oikeaan aistinvaraisen ZPP-lohkoon.
Moottori ZPP kirjataan keskeneräisiin vammoihin ilman VAC: tä. Sensorinen ZPP on tallennettu ilman aistitoimintoa S4-5: ssä (LT ja PP), kunhan DAP: tä ei ole läsnä. DAP: n läsnä ollessa Sensory ZPP on merkittävä ”ei sovellettavissa (NA)”. DAP: n puuttuessa aistinvarainen ZPP voidaan tallentaa, jos LT- ja PP-tuntemuksia ei ole kohdassa S4-5, kun taas se on huomattava ”ei sovellettavissa (NA)”, jos LT- tai PP-tuntemuksia esiintyy S4- 5.
Luokituksen vaiheet
Psykometria
Luotettavuus
Selkäydinvamman neurologisen luokituksen kansainväliset standardit ( ISNCSCI) Sensoriset ja motoriset tutkimukset ovat luotettavia, kun ne suorittavat koulutettu tutkija. Sekä interraterin että intraraterin luotettavuuden todettiin olevan erinomaisia. Virallisen koulutuksen selkäydinvamman kansainvälisten neurologisten luokitusten (ISNCSCI) standardien hallinnossa on osoitettu parantaa tutkijan luokituksen tarkkuutta. Vuoden 2013 laskentataulukon version käyttö parantaa merkittävästi luokittelun suorituskykyä ja vähentää moottorivivun virheellistä luokitusta I ja neurologinen vammataso sen käyttöönoton jälkeen, lukuun ottamatta C2 – 4-tasoa, joka on ehdotettu, voi liittyä myotomien ja dermatoomien kehonpuoleiseen ryhmittelyyn samalla vaakasuoralla linjalla. Sellaisena on suositeltavaa, että laskentataulukon myöhemmissä tarkistuksissa säilytetään sama graafinen näkökulma asettelussa.
Voimassaolo
Selkäydinvamman kansainväliset neurologiset standardit (ISNCSCI) on validoitu vahinkoluokitukseen. Määritä ASIA-moottoripisteiden pätevyys selkäydinvamman jälkeisen toipumisen mittana ja kliinisten tutkimusten tulosmittarina suurempi, kun ylemmän äärimmäisyyden ja alemman äärimmäisyyden moottoritulokset pisteytetään itsenäisesti eikä lasketa yhteen.
Tärkeys potilaan selityksestä
ASIA-koe on suoritettava 72 tunnin kuluessa selkäydinvammasta, jotta ennustetaan luotettavasti toipuminen. Tutkimus on äärimmäisen epämiellyttävä ja hämmentävä yksilöille, etenkin koska he ovat viime aikoina kokeneet merkittävän trauman. Selvitys miksi teemme testin ja mitä se aiheuttaa, on elintärkeää, jotta yksilöt olisivat mukavampia kokeen aikana.
Lääkärin on ilmoitettava potilaille, että tämä testi auttaa meitä selvittämään selkäytimen vamman sijainnin, sen vakavuus ja arvioida ennuste ajan myötä. Usein kansainväliset standardit selkäydinvamman neurologiseen luokitteluun ja ASIA: n vajaatoiminta-asteikko antavat toisenlaisen kuvan verrattuna magneettikuvaus- tai TT-kuvaukseen.
Resurssit
Kansainväliset standardit selkäydinvamman neurologiseen luokitteluun: Arviointilomakkeet
- ASIA-arvonalentumisskaala: Selkäydinvamman neurologisen luokituksen kansainväliset standardit (ISNCSCI) -arviointilomake
- ASIA-arvonalennusasteikko: autonominen Standardien arviointilomake
Kansainväliset standardit selkäydinvamman neurologiseen luokitteluun: aistien ja moottorin oppaat
- ASIA-arvonalentumiset: avaimen aistipisteet
- ASIA-arvonalentumisaste: Motor Exam Guide
ASIA E-Learning Center InSTeP: International Standards
- Edistämään standardien opetusta ja pätevää käyttöä, ASIA Kansainvälisen selkäytimen seuran avustuksella on kehittänyt kansainvälisen standardin ds Training e-Learning -ohjelma tai InSTeP.
ASIA E-Learning Center ASTeP: Autonominen anatomia & Toiminto
- Tämän autonomisille standardeille tarkoitetun koulutuksen tavoitteena on oppia normaalit autonomiset toiminnot, ymmärtää selkäydinvamman (SCI) aiheuttamat autonomisten toimintojen muutokset ja käyttää autonomista arviointia jäljellä olevien autonomisten neurologisten toimintojen dokumentoimiseksi ja luokittelemiseksi.
- 1.0 1.1 1.2 ASIA ja ISCoS International Standards Committee. Selkäydinvamman kansainvälisten neurologisten luokitusten kansainvälisten standardien (ISNCSCI) vuoden 2019 tarkistus – Mitä uutta? Selkäydin. 2019 lokakuu; 57 (10): 815-817.
- 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 2,11 2,12 2,13 2,14 2,15 2,16 2.17 Burns S, Biering-Sørensen F, Donovan W, Graves D, Jha A, Johansen M, Jones L, Krassioukov A, Kirshblum, Mulcahey MJ, Schmidt Read M, Waring W. 2011. Selkäytimen ylin ruiskutettavuus 2012; 18 (1): 85-99.
- UCTeach Ortho. Aasian arvonalentumisaste. Saatavilla osoitteesta: https://youtu.be/hO9hADODTw8
- SCIREWebVideo. ISNCSCI-kokeessa (ASIA-tentti) tehdyt yleiset virheet. Saatavilla osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=PpgGzIhCpuI
- Marino R, Jones L, Kirshblum S, Tal J, Dasgupta A. Kansainvälisten standardien moottori- ja aistintutkimuksen luotettavuus ja toistettavuus selkäydinvamman neurologiseen luokitteluun. J Selkäranka Med 2008; 31 (2) 166-170.
- Clifton G, Donovan W, Dimitrijevic M et ai. Omental transposition in krooninen selkäydinvamma. Selkäydin 1996; 34: 193–203.
- Savic G, Bergström EM, Frankel HL, Jamous MA, Jones PW. American Spinal Injury Association -standardien mukaisesti suoritettujen moottori- ja aistitutkimusten luotettavuus arvioijien välillä. Selkäydin. 2007; 45 (6): 444-51.
- 8.0 8.1 Schuld C, Wiese J, Franz S, Putz C, Stierle I, Smoor I, Weidner N, EMSCI Study Group, Rupp RR. Muodollisen koulutuksen vaikutus selkäydinvamman neurologisen luokittelun kansainvälisten standardien skaalaan, pisteytykseen ja luokitteluun. Selkäydin 2013; 51 (4): 282-8.
- Schuld C, Franz S, Brüggemann K, Heutehaus L, Weidner N, Kirshblum SC, Rupp R.Selkäydinvamman neurologisen luokituksen kansainväliset standardit: tarkistetun laskentataulukon (versio 02/13) vaikutus Luokitustehokkuus. Journal of Selkäydinlääketiede. 2016 syyskuu 2; 39 (5): 504-12.
- 10,0 10,1 Haudat D, Frankiewicz RG, Donovan WH. Rakenna ASIA-moottoriasteikon pätevyys ja mittarakenne. J Selkäranka Med 2006; 29 (1): 39-45.