Muinaiset kiinalaiset olivat innovatiivisia ja päättäväisiä. He vastasivat päivittäisiin tarpeisiinsa luomalla ja innovoimalla joitain historian tärkeimpiä ja pitkäikäisimpiä tuotteita. Muinaiset kiinalaiset keksinnöt ovat peräisin paleoliittikaudelta, ja kiinalaiset olivat aina ennen aikalaisiaan arvokkaiden asioiden keksimisessä. He ovat antaneet meille neljä suurinta keksintöä maailmassa – kompassi, ruuti, paperi ja painatus, mutta luettelo ei pysähdy tähän. Tässä on 18 suosituinta (mukaan lukien kaksi keskiajalta) kuuluisinta kiinalaista keksintöä:
paperinvalmistus (50–121 jKr)
Ennen paperin keksimistä ihmiset käyttivät kirjoittamiseen erilaisia materiaaleja, kuten puuta, kiveä ja luita. Noin vuonna 2200 eKr. Egyptiläiset löysivät tyypin ruoko nimeltä papyrus, jota voitiin käyttää kirjoittamiseen päällekkäin veteen kastettujen ohuiden nauhojen kanssa. Maailman ”paperi” oli peräisin papyrusesta.
Paperi keksittiin muinaisessa Kiinassa noin vuonna 105 jKr. Hanin keisarin He Di hallituskaudella Tsai Lunin (tai Chai Lunin) toimesta. Keisarillinen tuomioistuin. Viimeaikainen arkeologinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että paperi oli jo keksitty 200 vuotta aikaisemmin ja että muinaiset kiinalaiset armeijat käyttivät sitä. Tsai Lun käytti mulperipuun kuorta ja löi kuidut arkiksi. Myöhemmin hän huomasi, että paperin laatua voitaisiin parantaa lisäämällä massaan hamppua ja vanhoja kalaverkkoja. Pian paperista tuli uusi kirjoitusmateriaali, ja kesti vain muutama vuosi, ennen kuin sitä käytettiin laajalti kaikkialla Kiinassa. Myöhemmin paperi tuotiin muualle maailmaan Silkkitien kautta.
Silkki
Silkin keksintö juontaa juurensa neljännelle vuosituhannelle. EKr neoliittisen ajanjakson aikana. Vaatteiden lisäksi silkkiä käytettiin laajalti useilla aloilla, kuten kirjoittaminen, kalastus ja soittimet. Keisarit ja korkealaatuinen yhteiskunta käyttivät silkkiä hallitsevasti, mutta myöhemmin se levisi muuhun väestöön. Han-dynastian aikana (202 eKr. – 220 jKr) silkistä tuli enemmän kuin vain hyödykettä. Sitä käytettiin palkkiona kelvolliselle Kiinan kansalaiselle tai valtion virkamiehelle.
Silkistä tuli tärkeä osa Kiinan taloutta. Japani ja Lähi-itä alkoivat viljellä silkkiä noin 300 jKr. Ja ristiretket toivat silkintuotannon käsitteen Länsi-Eurooppaan. Tämä johti taloudelliseen nousukauteen ja kiinalaisen silkin arvo ja vienti alkoivat laskea. Kiina hallitsee kuitenkin ylellisyyttä silkkimarkkinoita tänään.
Teetuotanto (2737 eaa.)
Muinainen Kiina löysi teetä. Kiinan keisari Shennong vuonna 2737 eaa. Shennong halusi juoda kuumaa vettä. Eräänä päivänä marssin aikana hän ja hänen armeijansa pysähtyivät lepäämään, ja palvelija valmisti hänelle kiehuvaa vettä. Ruskea lehti putosi veteen ja vesi muuttui ruskeaksi. Palvelija esitti sen keisarille, hän joi sen ja piti sitä virkistävänä.
Han-dynastian aikana teetä käytettiin lääkkeenä ja sitä käytettiin juomana sosiaalisissa tilaisuuksissa Tang-dynastiasta ( 618–907 jKr.). Teetä valmistettiin muinaisessa Kiinassa eri tavalla kuin nykyään. Teelehdet käsiteltiin ja puristettiin kakun muotoon. Kuivattu teekakku, joka tunnetaan nimellä tiiliteetä, jauhettiin kivilaastiin. Teekakun jauhe keitettiin sitten kattilassa tai siihen lisättiin kuumaa vettä. Sitten sitä tarjoillaan kuumana juomana. Valkoinen tee (pakattu tee) tuotettiin Tang-dynastian aikana, ja se kerättiin aikaisin keväällä, kun teelehdet olivat vielä hopeanneuloja.
Leijat
Kiinalaiset tuottivat silkkiä muuhun maailmaan nähden, ja he käyttivät tätä silkkiä leijojen valmistamiseen, lisäämällä joustavan ja kevyen bambukehyksen erittäin vetolujuiseen silkkiin. Kiinalaiset filosofit Lu Ban ja Mozi dokumentoivat muinaisen Kiinan ensimmäisen leijan viidennellä vuosisadalla eKr. Vuoteen 549 jKr. Paperilohkoja käytettiin viestien kuljettamiseen pelastusoperaatioihin. Keskiajan aikana kiinalaiset käyttivät leijoja tuulen testaamiseen, etäisyyden mittaamiseen ja sotilaalliseen viestintään.
Katso myös:
Top 10 hämmästyttävää muinaisen kiinalaisen mytologian tarinaa
Kylvökone (250 eKr)
Muinaisen Mesopotamian babylonialaiset keksivät yhden putken kylvökoneet noin 1500 eKr., Mutta ne eivät koskaan saavuttaneet Eurooppaa tai Aasiaa. Kiinalaiset viljelijät istuttivat yleensä siemeniä käsin, mikä oli aikaa vievää ja tehotonta. Suurin osa siemenistä ei koskaan itänyt tuholaisten ja alkuaineiden takia. Muinaiset kiinalaiset löysivät vaihtoehdon tälle ongelmalle. Zhou-dynastian aikana he löysivät kylvökoneen, joka mahdollisti … Vasta toisella vuosisadalla eKr. He keksivät moniputkisen rauta-kylvökoneen, joka auttoi heitä tuottamaan ruokaa suuremmassa mittakaavassa.
Syväporaus (toinen vuosisata eKr)
Kiinalaiset kehittivät porausmenetelmän suolaveden erottamiseksi maan pinnasta. Se kehitettiin sisämaassa sijaitsevassa Szechuanin maakunnassa, noin 1 200 mailin päässä merestä, suolan saamiseksi reiistä. Syvän porausreiän tekniikka parani hitaasti, ja muinaiset kiinalaiset pystyivät vihdoin saamaan maakaasua porakaivoista. Kaasu kuljetettiin bambuputkella määränpäähänsä ja sitä käytettiin sitten polttoaineena. 11. vuosisadalle mennessä kiinalaiset pystyivät porautumaan yli 3000 jalan syvyisiin reikiin. Samaa tekniikkaa käytettiin Kalifornian ensimmäisen öljykaivon poraamiseen 1860-luvulla.
Posliini
Posliini ei ollut äkillinen keksintö , ja muinainen posliinimuoto oli olemassa Shang-dynastian aikana (1600 eKr – 1046 eKr.). Se valmistui Tang-dynastian aikana ja vietiin Lähi-itään. Song-dynastian aikana (960–1279 jKr) posliinin valmistus muuttui erittäin organisoiduksi ja saavutti uusia korkeuksia. Ming-dynastian (1368–1644 jKr) aikaan posliinia vietiin Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan Silkkitien kautta.
Kompassi
Kiinalaiset pitivät eteläänsä kardinaalin suuntaan, ja kiinalaiset loivat alkuperäisen kompassin etelään osoittamalla kiveä. Tätä kutsuttiin eteläosoittimeksi. Muotikivi on eräänlainen mineraalimagniitti, joka kohdistuu maan magneettikentän kanssa. Muinaiset kiinalaiset havaitsivat, että riippuva kivikivi voi kääntyä vapaasti ja osoittaa magneettinapoja kohti. Han-dynastian aikana sitä käytettiin pääasiassa geomantiikkaan ja ennustamiseen. 11. vuosisadalla, Song-dynastian aikana, kiinalaiset tajusivat, että luolakiveä, jota käytettiin ensisijaisesti ennustustyökaluna, voitiin käyttää myös osoittamaan suunta matkustajille. Joseph Needhamin kirjoittamassa kirjassa Shorter Science and Civilization in China, Volume 3, todetaan, että kiinalaiset alkoivat käyttää kompassia navigointiin 9. ja 11. vuosisadan välillä.
Nuudelit
Vuonna 2002 Qijia-kulttuurin Lajian alueella tehdyssä arkeologisessa tutkimuksessa löydettiin joitain muinaisia nuudeleita, jotka oli valmistettu hirssihernasta. 50 cm: n pituisten keltaisten nuudelisäikeiden ennustetaan olevan 4000 vuotta vanhoja. Ennen tätä ajanjaksoa varhaisimpien nuudeleiden uskottiin syöneen Han-dynastian aikana. Oli valtava kiista siitä, keksivätkö arabit, italialaiset vai kiinalaiset ensin heidät.
Katso myös:
perinteisen antiikin kiinalaisen ruoan top 10
alkoholijuomat
Oluen kulutus alkoi muinaisessa Kiinassa noin 9000 vuotta sitten neoliittisen ajanjakson aikana. He käyttivät oluen valmistamiseen riisiä, orapihlajaa, hunajaa ja viinirypäleitä. Neljän tai viiden prosentin alkoholijuoman suosivat Yi Di ja Du Kang Xia-dynastiasta. Erilaiset Shang-dynastian aikana säilytetyt pronssiastiat osoittavat, että ne olivat kerran sisällyttäneet alkoholia.
Rautojen ja terästen sulatus
Paleoliittisen ajanjakson aikana , kiinalaiset käyttivät kivestä tehtyjä nuolenpäitä kalastukseen ja metsästykseen. Neoliittikaudella alkoi syntyä ristiriitoja eri ryhmien välillä, ja kiinalaiset alkoivat muuttaa maanviljely- ja kalastusvälineitään tappaviksi aseiksi. Shang- ja Zhou-aikoina pronssisulatusta täydennettiin luomaan erilaisia aseita ja maatalouden työkaluja.
Rauta-aika alkoi muinaisessa Kiinassa Zhou-dynastian aikana (1050 eKr. – 256 eKr.) Ja rautaa käytettiin aseiden luomiseen. , maataloustyökalut ja taloustuotteet. Han-dynastian aikana yksityinen raudanvalmistus lakkautettiin, ja valtio alkoi monopolisoida rautasulatussektoria.
Kiinalaiset käyttivät erilaisia tekniikoita rauta- ja teräsaseiden luomiseen. Niiden innovatiiviset tekniikat johtivat rauta- ja terästeollisuuden nopeaan kasvuun Kiinassa. He keksivät erilaisia valuprosesseja raakaraudan, valuraudan, takorautan, karkaisun ja takoraudan tuottamiseksi, mikä vie heidät eteenpäin muita sivilisaatioita tuolloin.
Kottikärryt
Muinaisessa Kiinassa sijaitsevista kottikärryistä on arkeologisia todisteita Han-dynastiasta, kuten Huin hauta-seinämaalauksissa ja tiilihaudan reliefeissä. Kottikärrän keksintö voidaan kuitenkin hyvittää Shu Hanin pääministerille Zhuge Liangille (181–234 jKr) joskus vuosina 197–234 jKr. Liang loi kottikärryn kuljettamaan armeija-aseita ja siirtämään loukkaantuneita ja kuolleita sotilaita taistelukentältä.
Yleisiä kottikärrytyyppejä oli kaksi: etupyöräinen kottikärry ja keskelle asennettu pyörä. Keskitetysti rakennettu rakenne ei vaatinut valtavasti energiaa kottikärryn vetämiseen, kokonaispaino jakautui tasaisesti pyörien ja vetimien kesken. Tämä helpotti käyttöä ja kottikärryt olivat pääasiassa rakentajien, sotilaiden, kauppiaiden ja maanviljelijöiden käytössä.
Katso myös:
- Top 10 antiikin Rooman keksintöä
- 11 suosituinta keksintöä ja löydöstä Mesopotamiassa
- 10 parasta keksintöä ja Muinaisen Kreikan löytöjä
- Mayan sivilisaation 10 suosituinta keksintöä
- Muinaisen Egyptin 10 parasta keksintöä ja löydöstä
Akupunktio
On arkeologisia todisteita siitä, että akupunktiota harjoitettiin muinaisessa Kiinassa paleoliittisesta ajasta lähtien. Kiinassa on kaivettu esiin erilaisia materiaaleja, kuten kiviveitsiä ja parantamisen välineinä käytettyjä bambu- tai luuneuloja. Akupunktio mullistettiin keltaisen keisarin Huang Di (2697–2597 eKr) aikana. Aikaisin kiinalaisen lääketieteen kirja on Nei Jing, ja se on kirjoitettu noin 305 eKr. – 204 eKr. Se koostuu Huang Di: n ja hänen fyysikkonsa Qi Bo: n vuoropuhelusta Kiinan lääketieteellisen taiteen koko kirjoista.
Seismografi
Vuonna 132 jKr. Zhang Heng (78–139 jKr) Han-dynastiasta keksi ensimmäisen seismografin nimeltä ”Houfeng Didong” maan ja kausituulien mittaamiseksi.Seismografi oli urnainen kuparista valmistettu instrumentti keskellä heiluri. Pinnalla olevat kahdeksan lohikäärmettä, joista kukin pitää kuparia suussaan, osoittavat kahdeksan eri suuntaa: itään, etelään, länteen, pohjoiseen, kaakkoon, koilliseen, lounaaseen ja luoteeseen. Kun tapahtui maanjäristys, maanjäristyksen lähdettä lähinnä olevan lohikäärmeen suu avautui ja pallo putosi sammakon suuhun tuottaen äänen. Tämä kertoi ihmisille maanjäristyksen suunnan.
Suuri muuri
Kiinan ensimmäisen muurin rakensi Kiinan ensimmäinen keisari Qin Shi Huang (260–210 eKr.) prot. ect maata pohjoisilta hyökkääjiltä. 5500 mailin pituisen muurin rakensivat orjat, rikolliset ja talonpojat. Arvioiden mukaan miljoonat ihmiset työskentelivät suuren muurin rakentamiseksi tuhannen vuoden aikana. Suurin osa muurista, jonka näemme tänään, rakennettiin Ming-dynastian aikana. Tiiliä sitovana materiaalina käytettiin tahmeaa riisijauhoa.
Silkkitie
Silkkitie oli muinainen kaupankäynti. kauppiaiden, kauppiaiden ja kaupunkilaisten käyttämä reitti, joka yhdistää Aasian Välimeren alueelle. Silkkitien historia voidaan jäljittää Han-dynastiaan. Nimi ”Silk Road” syntyi tuottoisasta silkkiteollisuudesta, joka vei silkkiä ympäri maailmaa. Silkkitie oli 6400 mailia pitkä ja sitä pidettiin tärkeänä kehityksenä, joka mahdollisti silkkiteollisuuden kukoistamisen.
Kiinalaiset keksinnöt keskiaikana:
ruuti
Ensimmäinen ruutia tai mustaa jauhetta sisältävä kemiallinen räjähde valmistettiin rikistä, kivihiili ja kaliumnitraatti (suolapeturi). Ruuti ei ollut äkillinen keksintö. Kiinalaiset olivat käyttäneet suolapetriä jo ensimmäisen vuosisadan puolivälistä lähtien useissa lääketieteellisissä hoidoissa. Ruuti keksittiin Tang-dynastian aikana 900-luvulla, mutta sitä ei Song-dynastiaan asti 1100-luvulla, jolloin ensimmäinen kirjattu kaava dokumentoitiin. Kiinalaiset käyttivät ruutia ja ruutiin perustuvia aseita sotilaallisena puolustuksena.
Siirrettävä tyyppinen tulostus
A merkittävä vallankumous painohistoriassa tuli sen jälkeen, kun keksittiin savi-tyyppinen painatus Bi Sheng (990–1051) Pohjoisen Song-dynastian aikana (960–1127). Tulostusprosessi koostui neljästä vaiheesta: tyyppien valmistamisesta, tekstin säveltämisestä, tulostamisesta ja siirrettävien tyyppien hakemisesta. Myöhemmin, vuonna 1298, Wang Zhen keksi sen uudelleen Yuan-dynastian aikana. Hän tuotti 100 kappaletta Nong Shu -kirjaa tai Maatalouskirjaa käyttäen yli 30000 puista irtainta tyyppiä. Kirja koostuu yli 60000 kiinalaisesta merkistä. Metalli-liikkuva painatus keksittiin Jin (1115–1234) ja Southern Song (1127–1279)-dynastioiden aikana 12-luvulla. Se valmistettiin pääosin pronssista ja sitä käytettiin rahan painamiseen.
Päätelmä
Muinaiset kiinalaiset keksinnöt mullistivat monia teollisuudenaloja, joita pidämme itsestäänselvyytenä tänään. Ilman paperia ei olisi kirjoja, ilman kompassia matkustamista olisi rajoitettu, ilman tulostusta ei olisi paperirahaa. Kiinalaiset keksivät myös monia muita asioita keskiajan aikana, ja siksi myös kaksi erittäin tärkeää keksintöä tältä ajalta on sisällytetty. Maailma olisi aivan erilainen paikka ilman näitä antiikin ja keskiajan kiinalaisia keksintöjä.